Elinvoimainen Etelä-Karjala

Elinvoimainen Etelä-Karjala 

Suomessa on käyty paljon julkista keskustelua väestöennusteista, syntyvyydestä ja maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Hiljattain ilmestyneessä Taloustutkimuksen kyselyssä 57 prosenttia vastaajista toivoi valtion hidastavan kaupungistumista. Historiallisen heikot syntyvyystilastot ovat olleet otsikoissa jo pidempään. Tuoreessa syyskuun lopussa julkaistussa Tilastokeskuksen ennusteessa taas arvioitiin, että vuonna 2040 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin vain muuttovoiton ansiosta. Tilastokeskuksen ennuste on synkkä myös monille kaupungeille ja esimerkiksi Lappeenrannan osalta väestöennuste ennakoi väestön määrän laskevan nykyisestä 5,5 prosenttia vuoteen 2040. 

Toimittaja Pekka Lakka kirjoitti Etelä-Saimaan pääkirjoituksessaan (21.10.2019) kaupungistumisesta. Lakan tekstin oleellisin osa oli mielestäni seuraava: ”Vientiteollisuudesta elävässä Suomessa suuri osa bruttokansantuotteesta syntyy pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Siksi alueiden elinvoimasta huolehtiminen on kaikkien suomalaisten etu. Tätä valtio voi edesauttaa infrainvestoinneillaan.” Lakan tekemä havainto on minusta oikea. Jos katsotaan vaikka Helsingin pörssin päälistaa niin esimerkiksi Metsä Group, UPM-Kymmene, Stora Enso, Fortum, Ponsse, Metso, Wärtsilä, Kesla, Outokumpu, Atria, HKScan, Scanfil ja Valmet ovat yrityksinä riippuvaisia maakuntien Suomen maakuntien elinvoimasta.

Aluepolitiikkaan liittyvät stigmat ovat vaarallisia. Jotkut ajattelevat aluepolitiikkaa aivan turhana kulueränä. Aluepolitiikkaa saatetaan pitää menneeseen, Kekkosen ajan maailmaan kuuluvana ilmiönä. Vastaavasti aluepolitiikkaa ei niin usein ajatella lisäarvoa tuovana, kilpailukykyä luovana, saati välttämättömyytenä Suomelle. Harva siltarumpuja mielessään kritisoiva tulee miettineeksi, että juuri sitä Kekkosen ajan aluepolitiikka liittyy vahvasti vaikka Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston syntyhistoriaan. 

Jos Suomen väestö ja koulutuspaikat keskittyvät liiaksi pääkaupunkiseudulle ja maakuntien väkimäärä sekä syntyvyys laskevat edelleen, saattavat entistä useammat yritykset olla suurissa ongelmissa saada riittävästi osaajia työvoimakseen ja innovoijikseen. Osaajapula saattaa olla keskeinen miinus yrityksien tulevaisuuden suunnitelmia tehtäessä. Tuo miinus ei ole vain Lappeenrannan, Imatran ja Etelä-Karjalan maakunnan vaan koko Suomen miinus, sillä yritys saattaa katsoa parhaaksi lähteä Suomesta tai tehdä tulevaisuuden investoinnit sinne, missä osaavan työvoiman saatavuus on turvattu. Tulevaisuuden Suomi tulee tarvitsemaan onnistunutta aluepolitiikkaa säilyttääkseen myös maakunnat maakuntien yrityksille riittävän elinvoimaisina. Tuo on yksi koko kansantaloutemme keskeinen tulevaisuuden haaste. 

Jouni Kemppi, Lappeenranta, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja