Kuntataloudesta kansantalouteen

Kuntataloudesta kansantalouteen

Mari Pajari kirjoitti kaksoiskuntalaisuudesta Etelä-Saimaassa pääkirjoituksessa 9.12.2020: ”Päättäjien soisi kuitenkin tarttuvan siihen uudelleen. Kun ihminen tekee työtä paikasta riippumatta ja voi asua monessa paikassa, myös kuntalaisuuden pitäisi elää. Jos kesäasunnolla pakerretaan tuotosta kansantaloudelle kuukausikaupalla, voiko enää edes puhua etätyöstä?”

Pajarin kuvaus on osuva. Sen enempää etätyö kuin kesämökki eivät ole enää yksiselitteisiä termejä. Mökki voi olla nykyään talviasuttava omakotitalo, pinta-alaltaan suurempi kuin varsinainen asunto ja siellä saatetaan viettää enemmän aikaa kuin varsinaisella asunnolla. Ihan tavatonta ei ole sekään, että mökki on kerrostaloasunto vaikkapa Lappeenrannan Pikisaaressa.

Nykyisen valtioministeri Matti Vanhasen ollessa pääministeri muistan hänen todenneen, että Suomen työttömyys johtuu kahdesta syystä: Vapaana oleva työvoima sijaitsee eri paikassa kuin vapaana olevat tekijät tai vapaana oleva työ on eri alalla kuin vapaana oleva työvoima. Tuo tilannekuva oli Vanhasen 1. hallituksen ajalta vuosilta 2003-2007. Paljon tuosta on muuttunut, uusia haasteita on kerrostunut vanhojen päälle, mutta osin samat rakenteelliset ongelmat ovat tunnistettavissa edelleen.

Jos laajennetaan Mari Pajarin viitekehystä hieman, kuntatalouksien lisäksi kyse on myös koko Suomen taloudesta. Kansantalouden näkökulmasta työvoiman liikkuvuuden nykyistä voimakkaampi tukeminen olisi perusteltua, sillä kaksoiskuntalaisuus ja perhesuhteista riippumaton työpaikkakunnan asumisen tukeminen voisivat auttaa koko maan työllisyysastetta.

Yhteiskunnallisesti kyse on siitä, onko suomalainen yhteiskunta kansalaistensa elämää jähmeästi rajoittava vai ketterästi mahdollistava. Keskustan Karjalan piiri otti kantaa ketteryyden ja mahdollisuuksien puolesta syyskokouksen kannanotossaan 6.11.2020: ”Yksi korona-ajan esille nostama teema on kaksoiskuntalaisuus ja monipaikkaisuus etätyön yleistyessä.  Muuttoliikekeskustelussa usein esiintynyt vastakkainasettelu maaseudun ja kaupunkien välillä on syytä unohtaa. Sangen moni suomalainen mieltää itsensä monipaikkaiseksi, on tehtävä myös lainsäädännöllinen pohja muutokselle.”

Onnistuneella poliittisella päätöksenteolla on mahdollista tehdä myös viisaita rakenteellisia muutoksia. En näe kaksoiskuntalaisuutta mahdottomana toteuttaa. Tarve asumisen rakenteiden joustamiselle on ilmeinen.

Jouni Kemppi

Keskustan Karjalan piirin puheenjohtaja

Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu